Maailmankongressin kolmas päivä - julkilausumia ja uusi puheenjohtaja

Kongressin viimeisenä päivänä jatkettiin työskentelyä temaattisissa ryhmissä. Keskustelu jatkui vilkkaana. Työryhmien moderaattorit laativat yhteenvedot käydystä keskustelusta.

 

 

 

Julkilausumissa todetaan muun muassa:
1.    Suomalais-ugrilaisten sekä samojedikansojen kielten sekä kulttuurien siirtäminen tuleville sukupolville
- Kulttuuri- ja taidekeskusten työ on avainasemassa kulttuurin säilyttämisessä

2.    Suomalais-ugrilainen informaatioympäristö, kehitysnäkymät
- Kielten käyttäminen sähköisissä ympäristöissä on avainasemassa.

3.    Kansalaisyhteiskunta ja valta
- Kansalaisjärjestöjen työtä pyritään tukemaan. Kansalaisten ja valtion välillä olevilla  virkamiehillä on paljon valtaa poliittisen tason päätösten toteutumisessa. Ongelmia ovat olleet lainasäädännön muutokset, rajan ylittävän yhteistyön väheneminen. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret.

4.    Talous ja ympäristö
- Talous voi luoda kannustimia jotka tekevät mielekkääksi kulttuuriperinnön kehittämisen.

5.    Väestö- ja muuttoprosessit. Vanha ja uusi diaspora.
- Keskeistä on luoda positiivista asennetta monikulttuurisuutta kohtaan. Muuttoliikkeen vaikutukset tulee huomioida niin lähtö- kuin saapumisalueilla.

Maailmankongressin päätösistunnossa työryhmien yhteenvedot esiteltiin ja hyväksyttiin konsensuksella kongressin loppuasiakirjaksi. Kongressin delegaatiolla on mahdollisuus vielä vaikuttaa päätöslauselman sisältöön kirjallisella ilmoituksella 2 viikon ajan.

Päätösistunnossa puheen piti eduskunnan puhemies Maria Lohela siteeraten Elias Lönnrotia: ”On kunkin kansan oma työ säilyttää oma kielensä.” Hän puhui myös saamen kielen repressiosta Suomessa. Lohela korostaa että virheistä voi oppia ja ne voi myöntää ja toivoo että positiiviset kokemukset Suomesta voivat kuitenkin rohkaista muita kansoja.

 Konsultaatiokomitean väistyvä puheenjohtaja Valeri Markov lausui jäähyväisensä jatkaessaan muihin tehtäviin. Hän on ollut mukana Suomalais-ugrilaisen Maailmankongressin alusta, ensimmäisestä maailmankongressista saakka. Puheessaan hän kiitti kaikkia matkan varrella mukana kulkeneita komitean jäseniä. Markov toivotti tervetulleeksi uuden puheenjohtajan, karjalaisen Tatjana Klejerovan. Markov myös lupasi jatkaa työtä suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa ja olla edelleen mukana ja komitean käytettävissä. (Kuvassa vasemmalta Tatjana Klejerova, Valeri Markov ja Merja Hannus.)

Lopuksi Viron delegaation edustaja Tõnu Seilenthal julisti seuraavan maailmankongressin kokouspaikaksi Viron Tarton. Kongressi pidetään neljän vuoden päästä vuonna 2020. Seitsemäs Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi päättyi virolaisen Reval Ensemblen kauniisiin kanteleen säveliin.

Teksti ja kuvat Kaisa Vainio