Maailmankongressin ensimmäinen päivä - räppiä ja presidenttien puheet

Seitsemäs suomalais-ugrilainen kongressi lähti käyntiin 15.6. Lahden Sibelius-talolla saamelaisräppäri Ailu Vallen sävelin. Pohjois-saamen kielellä esiintyvä räppäri otti lyriikoillaan kantaa alkuperäiskansojen oikeuksien ja luonnon puolesta. Avajaisissa nähtiin myös Lahden tanssiopiston nuorten ja Lahden konservatorion kamariorkesterin esitykset.

Avajaiset keräsivät  Lahden Sibeliustaloon n. 450 kuulijaa, joista noin 170 on suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen virallisia delegaatteja. Seitsemänteen Maailmankongressiin ovat delegaationsa lähettäneet enetsit, virolaiset, suomalaiset, unkarilaiset, inkeriläiset, inkeroiset, karjalaiset,hantit, komit, kveenit, liiviläiset, mansit, marit, mordvalaiset erzät ja moksat, nenetsit, ngagasanit, komi-permiläiset, saamelaiset, setukaiset, udmurtit, vepsäläiset, vatjalaiset.

Kansojen edustajille tervehdyksensä esittivät Suomen, Viron ja Unkarin presidentit ja venäjän kulttuurin varaministeri. Lisäksi puheenvuorot pitivät Suomen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean raportin esitti komitean pitkäaikainen puheenjohtaja Valeri Markov.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, kongressin suojelija nosti puheessaan esille kansalaisyhteiskunnan kehityksen ja muuttoliikkeen tärkeinä teemoina jotka koskettavat myös suomalais-ugrilaisia kansoja. Kielten elvyttäminen  ja kansalaisyhteiskunnan kehitys pysyvät edelleen tärkeimpinä teemoina suolaiselle sukukansatyölle. Niinistö muistutti, että suomalaisten kansallistunne on itsenäisyyttä vanhempi ja perustuu suomalaisten tutkijoiden tekemään tärkeään työhön. Sama tärkeä tutkimustyö jatkuu edelleen venäjällä, virossa, suomessa ja unkarissa. Niinistö muistuttaa että tätä työtä tehdään nimenomaan tulevaisuutta varten. Muuttuvassa maailmassa myös kansat, kielet ja kulttuurit muuttuvat, ja sen on säilymisen elinehto.

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui kulttuurin varjelun tärkeydestä. Kielen ja kulttuurin säilyttäminen diasporassa tai miehitysvallan alla on ollut virolaisten vahvuus. Hän toivoo että olemme vilpittömiä toisillemme yhteistyössä ja myös ongelmissa. Ilves esitti vakavan huolen pienten kansojen supistumisesta. Hän muistutti että pienet kansat tarvitsevat isompien suojaa. Samalla tavalla kuin suojellaan uhanalaisia eläimiä ja kasveja, on suojeltava myös kansoja ja kieliä häviämiseltä. Ilves muistutti että taloudelliset intressit eivät saa koskaan mennä  kielten ja kansojen säilymisen edelle. Erityisesti tämä ongelma näyttäytyy pohjoisessa, jossa luonnonvarojen hyödyntäminen on paikoin ristiriidassa paikallisten kansojen etujen kanssa. Kansojen häviäminen on Ilveksen mukaan suoraan sidoksissa luonnonvarapolitiikkaan.

Unkarin tasavallan presidentti János Áder muistutti että ylimääräisiä kansoja tai tarpeettomia kieliä ja kulttuureita. Kielten ja kulttuurin moninaisuus tulee nähdä rikkautena, ei uhkana.

Venäjän varakulttuuriministeri Aleksandr Zuravski toi presidentti Putinin lähettämän tervehdyksen. Tervehdyksessä Putin viittasi suomalais-ugrilaisten kansojen merkittävään osaan ihmiskunnan kehityksessä. Omassa puheessaan hän korosti kulttuurin merkitystä rajojen ja stereotypioiden ylittäjinä. Hän muistutti myös alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistamisesta. Suomalais-ugrilainen maailma on osa venäjän sivilisaatiota. Hän painotti että venäjä on valmis keskusteluun myös ongelmista jos keskustelukumppanit tunnustavat myös omat ongelmansa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi tervehdyksensä kongressille. Puheessaan hän keskittyi kestävän kehityksen ja koulutuksen teemoihin etenkin suomen saamelaisten parissa. Tavoitteena kehittää saamelaisten oikeusasemaa koskeva yhteispohjoismainen sopimus. Tavoitteena on kehittää saamenkielistä opetusta. Useilla eri kouluasteilla.
Iltajuhlassa Komin Uhtan lauluyhtye ja Komin nuorten tanssiryhmä ihastutti ja tanssitti yleisöä. Ilta jatkui Santtu Karhun ja Ailu Vallen konserteilla.

Teksti Kaisa Vainio